Keväiset terveiset kaikille täältä Huittisista. Ajattelin kertoa vähän poikkeustilaterkkuja eli miten meillä on Covid-19-epidemian kanssa pärjätty ja mitä muuta meille kuuluu.
Viruksestahan alkoi kuulua uutisia jo vuodenvaihteen ja alkuvuoden aikana, mutta aika harva uskalsi ennustaa, mihin mittasuhteisiin tämä kasvaa. Meillä asiaan alettiin reagoida maaliskuun puolivälin paikkeilla ohjeistamalla taloa erilaisista asioista aina perushygieniasta poissaoloihin ja laittamalla toistaiseksi tauolle kaikki yleiset kokoontumiset, mm. talon aamiaishetket ja yhteispalaverit.
Nyt kuuden viikon tietyllä lailla rajoitetumman elämän jälkeen voidaan ottaa katsaus tähän hetkeen ja tulevaan. Meille pandemia on vaikuttanut toimintaan lopulta erittäin vähän. Pieni osa väestä on etätöissä ja meillä on myös yt-neuvottelut käynnissä. Neuvotteluissa on lähinnä yhdessä henkilökunnan kanssa mietitty erilaisia mahdollisia skenaarioita ja miten me niissä tilanteissa voisimme selviytyä ja toimia niin, että sekä työntekijöille että työnantajalle tulisi mahdollisimman vähän ongelmatilanteita. Myynnillä on ollut koko kevään ajan erittäin paljon laskettavaa, yllättävän paljon ihan normaaliin vuoteenkin verrattuna, ja myös kauppaa on saatu mukavasti aikaiseksi. Tavarantoimittajat ovat pystyneet hyvin toimimaan, pl. yksittäisten komponenttien toimittajat etelä-Euroopassa, joiden merkitys ei kuitenkaan ole valtavan kriittinen meidän toiminnallemme. Lopulta varmaan suurin käytännön vaikutus tällä epidemialla ja epävarmuudella on ollut meidän omiin lomajärjestelyihimme, jotka tänä vuonna poikkeavat merkittävästi aiemmista vuosista. Olemme auki läpi koko lomakauden ja levitämme lomat käyttäen hyväksi koko lomakautta, jotta pystymme palvelemaan kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman joustavasti. Kiitos tässä kohtaa henkilökunnallemme, joka on ymmärtänyt tilanteen hankaluuden myös työnantajan näkökulmasta. Tämä kevät on saanut jokaisen henkisen jaksamisen koetukselle, ja siitä huolimatta henkilöstömme jaksaa tsempata esimerkillisen hyvin.
Jos lasialan ennustaminen tulevaisuuteen on yleensä aika hankalaa, niin nyt se sitten on jo erittäin hankalaa, jopa mahdotonta. Lyhyellä aikavälillä epidemialla ei näyttäisi olleen kovinkaan suurta vaikutusta lasialan toimijoille, vaikka toki kuluttajakauppa hidastuikin hieman ja taloyhtiöiden saneerauspäätökset ovat venyneet. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia on vaikea arvioida. Laitettiinko isoja hankkeita jäihin ja jos laitettiin, miten ne saadaan uudestaan liikkeelle? Millä tolalla on julkisen sektorin talous, jääkö saneeraussuunnitelmat jäihin pitkäksi aikaa? Jatkuuko telakkateollisuuden tilauskanta hyvänä, vaikka risteily- ja matkustusliiketoiminta kyykähtikin? Muuttuuko ihmisten käyttäytyminen, mitä on uusi normaali? Tässä pari omaa parasta arvaustani ja ehkä samalla vähän haaveiluakin tulevasta.
1) Uudisrakentaminen ja uusien liiketilojen rakentaminen vähenee
Euroopassa uusia rakennushankkeita on laitettu jäihin. Suomessa ei ole vastaavasta trendistä vielä puhuttu juurikaan. Kuitenkin, jos esimerkiksi ravintola- ja palvelualat eivät selviä riittävän hyvin on hyvin mahdollista, että esim. uusien liiketilojen kysyntä pienenee. Tässä kohtaa lienee tärkeää, että valtio pystyy tukemaan ja antamaan tarvittavia boosteja, jotta talouden pyörät pyörivät näillä sektoreilla. Mikäli pyörät pysähtyvät, ovat heijastusvaikutukset todennäköisesti erittäin valitettavia. Kun ottaa huomioon, että uudisrakentamisen ja asuntorakentamisen ennakoitiin hidastuvan vuonna 2021 jo ennen koronavirusta, niin tälle ennustukselle ei välttämättä hirveän suuria kertoimia saisi.
2) Saneeraaminen kasvaa
Suomessa on ollut suuri saneerausvelka jo pitkään. Mikäli ykköskohta toteutuu, saattaa saneeraaminen kasvaa entisestä. Kun eurot ovat tiukassa, voidaan ”yrittää pärjätä” ennemmin saneerauksin kuin uutta tehden. Valtio saattaa tukea saneeraustakin mittavasti saadakseen rakennusalan pysymään vauhdissa.
3) Kotimaisuus ja kotimainen tuotanto nousee
Kotimaisuus ja omavaraisuus nostavat usein päätään kriisien keskellä. Vaikka tavaravirrat ovatkin vielä kulkeneet rajojen läpi, on tavaroiden liikkumista kuitenkin hankaloittaneet merkittävästi mm. konttipula ja ruuhkautuneet raja-alueet. Oma ongelmansa on ollut kaiken henkilöliikenteen pysähtyminen, joka on aiheuttanut merkittävästi ongelmia monilla eri aloilla. Lisäksi eri maiden erilaiset pandemiatilanteet ovat aiheuttaneet päänvaivaa tietyillä sektoreilla. Uskon vahvasti, että kotimaisen tuotannon saatavuus ja toimintakyky myös kriisien keskellä ovat jatkossa entistä tärkeämmässä arvossa. Kannattaako aina hakea halvin hinta ulkomailta? Ja mitä ylipäätään on halvin hinta? Halvin hinnasto ei ehkä aina olekaan halvin ostoratkaisu.
4) Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja kyky reagoida auttaa vientiyrityksiä
Samalla kun monessa maassa on epidemia riehunut pahasti ja tuotantolaitokset on suljettu, Suomessa on pystytty hillitsemään taudin leviämistä ja saatu pidettyä tehtaat käynnissä. Tämä vahvistaa merkittävästi Suomen jo entisestäänkin hyvää mainetta vakaana, turvallisena ja tehokkaana yhteiskuntana ja saattaa auttaa vientiyrityksiä omissa vientiponnisteluissaan ja toisaalta auttaa houkuttelemaan Suomeen isoja investointeja.
Yllä mainittujen asioiden lisäksi tältä alkuvuodelta voisi vielä nostaa esiin toiminnanohjausjärjestelmämme päivityksen. Se vedettiin läpi helmikuussa ja onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Uuden järjestelmäversion odotetaan parantavan mm. meidän materiaalitehokkuuttamme sekä tehostavan myös muita prosesseja tilausten käsittelystä ja hallinnasta aina työn suunnitteluun ja itse tuotantoon asti. Jonkin verran epidemia-asiat sotkivat kevääksi aiottuja asioita, mutta vierivä kivi ei sammaloidu ja muuntautumiskykyiset toimintamallit ovat elinehto, joten uusia asioita ja parannuksia vanhoihin tuodaan tasaisesti jatkossakin.
-Henri Kiuru
Artikkelit 