Palonsuojaikkunoissa ja ovissa tulisi nykyään aina käyttää tyyppihyväksyttyjä, polttokokein testattuja rakenteita, mutta edelleen rakenteita toimitetaan myös ns. paikallishyväksynnöillä. Usein paikallishyväksynnät perustuvat kuitenkin polttokokein testattuihin rakenteisiin, joissa jotakin osa-aluetta on muutettu esim. lasin valmistajaa ja näin rakenne ei enää ole aivan tyyppihyväksynnän mukainen. Tämä menettely on täysin hyväksyttävä ja turvallinen. Valitettavasti markkinoilla kiinnitetään palonsuojalaseja myös ei palorakenteisiin ja hyväksytetään ne paikallisesti. Tällöin aiheutetaan tarpeeton riski, kun palotilanteessa rakenne ei toimi oikein, eikä suojaa kuten on tarkoitettu. Riski tarpeettomiin omaisuus- ja henkilövahinkoihin on tällöin suuri. Palonsuojalasin liittäminen tavalliseen rakenteeseen ei tee siitä palonsuojarakennetta.
Suomessa käytetään usein ulkoikkunassa sisäkäytön palonsuojalaseja ja suojataan ne ulkopuolelta joko jäätymiseltä tai UV-säteilyltä. Tällöin pitää muistaa oikea lasitussuunta, ettei lasi epähuomiossa tule väärin päin aukkoon. Samalla pitää myös ottaa huomioon huoneeseen mahdollisesti muista ikkunoista tuleva UV-säteily, eli jollakin toisella, ei osastoivalla, seinällä oleva ikkuna voi päästää liikaa UV-säteilyä huonetilaan ja palonsuojalasi alkaa vaurioitua tämän vaikutuksesta. Käytännössä tällöin lasiin muodostuu mikrokuplia. Helpoin tapa välttyä tältä on käyttää huoneen, jossa on paloikkuna, kaikissa ikkunoissa laminoitua lasia 0,76 pvb-kalvolla jossakin pinnassa.
Palonsuojalasien kanssa tulee aina muistaa myös käyttölämpötilarajat, joka Fireswiss-laseilla on -40 – + 50 astetta celsiusta. Tämä korostuu erityisesti lämpimissä tiloissa esim. saunat ja auringonpuoleiset julkisivut. Yleisesti tyyppihyväksytyissä ikkunoissa on maininta, ettei ikkunoiden rakennetta saa mitenkään muuttaa, eikä ikkunaan saa kiinnittää sisäpuoleisia verhoja, sälekaihtimia tai muuta vastaavaa. Olemme törmänneet kohteisiin, joissa palonsuojaikkunoiden taakse lähelle lasia on laitettu jälkiasenteisena pimennysverhoja, kaihtimia ym. Näillä on aiheutettu eristyslasin lämmön nousu kuumana päivänä, ja palonsuojalasissa oleva silikaatti on alkanut reagoimaan, muodostaen mikrokuplia. Sisälasin lämmönnousua voidaan kuumissa paikoissa hillitä esim. auringonsuojalasilla, jolla on hyvä g-arvo.
Fireswiss-lasien reunat on suojattu alumiiniteipillä ja mikäli teippi on ennen lasin asennusta vaurioitunut, tulee se korjata ennen lasin asennusta. Alumiiniteippi suojaa lasien välissä olevaa silikaattia kosteudelta. Palonsuojaikkunoiden kyntetilan vedenpoistosta on huolehdittava erityisen tarkoin, koska kyntteeseen mahdollisesti jäävä vesi liuottaa teipin ja alkaa vaurioittaa silikaattia. Tällöin lasiin yleensä muodostuu isompia, hyvin silminnähtäviä kuplia.
Artikkelit 