Kerrankin jotain varmaa lasialalla!
Nimittäin se, että epävarmuus jatkuu edelleen. Viimeksi kirjoittelin terveisiä toukokuussa, kun sota oli vauhdissa ja esimerkiksi energialisämaksu oli juuri tullut alalla voimaan. Kesälomat odottivat nurkan takana.
Syksy on alkanut pitkälti samoissa merkeissä, mihin kevät päättyi. Sota jatkuu, energiakustannukset elää ja alan näkymät ovat kaiken kaikkiaan vaikeita ennustaa. Piristystä arkeen ovat tuoneet pikkuhiljaa jatkumaan päässeet alan tapahtumat, joista alkusyksyn mainittavimpina metallirakentajien seminaari Tampereella, lasialan suurin messu Glasstec Saksassa sekä Finnbuild Helsingissä.
Tampereen seminaarissa sain kunnian osallistua paneelikeskusteluun, jonka otsikkotason aiheena oli metallirakentajien ja lasitoimittajien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen. Keskustelu oli mielestäni hyvää ja asiallista ja sitä olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään. Puhuttaneita aiheita paneelissa olivat ainakin lasien mitoittaminen ja erityisesti rakennesuunnittelijan vastuu, lasirikot niin kuljetuksen aikana, asentaessa kuin asentamisen jälkeenkin, lasipukkilogistiikka sekä tietysti alan suhdannenäkymät yleisemmin. Mielestäni on erittäin tärkeää ylläpitää keskustelua, koska tuotteet liittyvät niin keskeisesti toisiinsa, haasteet ovat yhteisiä ja näin ollen myös ratkaisut haasteisiin löytyvät yhteen hiileen puhaltamalla. Kiitos kaikille paikalla olleille, jatketaan yhteistä työtä jatkossakin!
Düsseldorfin Glasstec-tapahtuma kokosi yhteen lasi-ihmiset maailman joka laidalta. Itse messuilta mieleen jäi ehkä eniten ympäristöystävällisyys, joka toistui teemana erittäin monella osastolla eri kulmilta lähestyen. Toinen silmiinpistävä asia oli, että vaikka käytännössä kaikki merkittävät konetoimittajat olivat paikalla, oli messuille kuitenkin tuotu näppituntumalta aiempaa vähemmän varsinaista konekantaa näytille. Mitään järisyttävän uutta ei messut tällä kertaa sillä saralla tarjonnut.
Parasta antia messuilla oli tälläkin kertaa mahdollisuus tavata ihmisiä ympäri maailmaa. Kävin monta erittäin hyvää keskustelua tavarantoimittajien ja konevalmistajien kanssa ja oli mukava huomata, että vaikka maailma onkin aika sekaisin, niin usko tulevaan oli vahva jokaisella. Erityisesti ilahdutti torstai-illan Tasolasiyhdistyksen järjestämä illanvietto, johon oli päässyt paikalle suuri joukko suomalaisia lasialan ihmisiä. Vara-pj:n ominaisuudessa lausuin muutaman tervetulosanan ja toivoin, että jatkossakin yhteinen illallinen pysyy suunnitelmissa ja kokoaa yhteen meikäläiset vähän eri tunnelmissa, kuin koti-Suomessa yleensä. Loppuillan ehdottomasti puhuttavin hetki koettiin, kun kesken GPD Pubiin siirtymisen osa porukasta yllättäen hävisivät peräjoukoista. Onneksi heidätkin löydettiin, mistäs muualta kuin Killepitsch-jonosta. Kiitos Jenni Heikkilälle hienosti hoidetuista järjestelyistä!
Tällä hetkellä syksy etenee kuten keväällä ennakoinkin, eli koko lailla normaalin kiireisenä. Sama vauhti jatkunee loppuvuoden. Finnbuild-messuilla ennakoitiin, että rakentaminen on kuitenkin kääntymässä kokonaisuudessaan lievään laskuun. Laskun ei ennakoida olevan kuitenkaan dramaattinen ainakaan niin, että voisi puhua isommasta romahtamisesta. Tulevaisuuden kannalta tärkeintä olisi, että rahoitussektorin luottamus ei laskisi liiaksi, koska mikäli näin kävisi, heijastuisi se voimakkaasti myös rakentamiseen. Positiivista signaalia edusti korjausrakentaminen, jonka arvioitiin jopa hieman kasvavan lähitulevaisuudessa. Talven aktiivisuutta on jälleen vaikea ennustaa ja kentältä kuuluu hyvin kaksijakoista viestiä. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan.
Jaksetaan vielä hetki puristaa sesonkia eteenpäin, ennen kuin hiljennytään viettämään vuodenvaihteen pyhiä!
-Henkka
Artikkelit 