SG lyhenne tulee sanoista Structural Glazing ja yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa pintalistatonta lasitusjärjestelmää. Toki nykyään usein on kyseessä vain osittain pintalistaton järjestelmä, jossa joko pysty- tai vaakasivut ovat kuitenkin lasitettu listoilla. Syy miksi on tärkeää tietää, onko kyseessä, pintalistaton lasitusjärjestelmä on se, että normaalisti eristyslaseissa käyttämämme kitti ei kestä auringon UV-säteilyä, vaan se haurastuu ajan kuluessa. SG-elementit kitataan silikonilla, joka taas ei ole UV-herkkää.
Jotkut pitävät ”ainoana oikeana” SG-lasituksena tapaa, jossa lasi on liimattu runkoon kiinni, ilman mekaanisia kiinnikkeitä ja erillistä ikkunan runkorakennetta. Tätä lasitustapaa on käytetty mm. Yhdysvalloissa pilvenpiirtäjissä. Suomessa kuitenkin SG-lasitukset ovat nykyään lähes pelkästään järjestelmätoimittajien SG-runkojärjestelmiin toteutettuja. Lähes poikkeuksetta näissä järjestelmissä käytetään myös mekaanista lasin kiinnitystä ns. asennuspalalla. Tällöin eristyslasielementin uloimmassa tai sisimmässä välitilassa on massaan upotettuna U-kisko, josta tartunta runkoon saadaan. Eri järjestelmätoimittajilla on omat U-palansa ja niiden dimensiot ja materiaalit sekä asennusohjeet vaihtelevat toimittajan mukaan. Koska U-pala asetetaan lasien väliin, pitää välilistan mitoituksessa huomioida palan leveys, yleensä 16 – 18 mm välilistaleveys riittää, joissakin järjestelmissä jopa kapeampi. Mikäli välilista on liian kapea, ei pala mahdu lasien väliin, tai palan ympärille ei jää riittävästi kittiä, eikä riittävää tartuntaa saavuteta. Jos pala on liian kapeassa välissä, on myös riski lasien rikkoutumisesta, kun pala saattaa ottaa lasiin kiinni, kun asennuspalaa kiristetään.
Uusimpana muutoksena SG-lasituksen mitoituksessa on tullut U-profiilin paikka elementin vahvuussuunnassa, eli montako milliä kiinnike on esim. sisälasin sisäpinnasta. Aiemmin pala keskitettiin välilistan keskelle, mutta nykyään lähes aina ilmoitetaan palan paikka x-mitalla. Tämä on tärkeä tieto, koska ilman sitä voi asennuspala jäädä löysään eikä lasi vastaa riittävästi tiivisteeseen ja seinä vuotaa tai toisena vaihtoehtona kiristysvaraa ei juuri ole ja laseja kiristetään asennusvaiheessa liikaa, jolloin laseja rikkoutuu helposti. Käytämme kuitenkin pääsääntöisesti turvalaseja SG-lasituksen sisimpänä lasina, jolloin lasi joko kestää pistemäistä kuormaa enemmän tai rikkoutuessaan pysyy paikallaan / muodossaan, eikä näin aiheuta vaaraa. Joissakin SG-järjestelmissä on käytössä olevia lasistandardeja pienemmät mittatoleranssit ja tällaisen järjestelmän käyttö on hyvä tietää lasien valmistusvaiheessa. Tällöin voimme kiinnittää erityistä huomiota lasien mittoihin ja mm. merkitä linjalla valmiiksi lasin alareunan, jolloin asennus työmaalla helpottuu.
SG-lasituksessakin on syytä muistaa käyttää vain yhteensopivia massoja, eli eri kittitoimittajien massoja ei välttämättä saa sekoittaa keskenään. Mikäli massat eivät ole keskenään yhteensopivia, on vaara, ettei tartuntaa saavuteta tai pahimmassa tapauksessa massat reagoivat keskenään aiheuttaen migraatioilmiön. Tiedon massojen yhteensopivuudesta saa parhaiten eristyslasien valmistajalta tai suoraan kittitoimittajalta, jos on tiedossa millä massalla eristyslasi on kitattu. Me Seloylla ilmoitamme jo yleensä tarjousvaiheessa mikä sääsaumausmassa ja mikä runkoliimausmassa on yhteensopivia valmistamiemme SG-eristyslasien kanssa.
Artikkelit 