Sunnuntaina 8.11 oli maailman virallinen röntgen päivä. Tuolloin tuli täyteen 125 vuotta siitä, kun Wilhelm Conrad Röntgen keksi röntgensäteilyn. Pian tämän jälkeen oivallettiin röntgensäteilyn suuri hyöty lääketieteellisenä tutkimus- ja hoitomenetelmänä. Ensimmäisiä sädehoitoja annettiin jo vuonna 1896. Ongelmana alkuun oli kuitenkin säteilyn aiheuttamat terveydelliset haittavaikutukset henkilöillä, jotka altistuivat säännölliselle säteilylle. Säteilysuojelun tarve oli siis oleellinen asia ja pian oivallettiin lyijyn olevan aine, joka estää säteilyn läpäisyn. Tämän seurauksena kehitettiin myös erikoislasi, jota nykyään kutsutaan röntgenlasiksi. (Lähde: STUK)
Röntgen- ja säteilysuojalasit ovat erittäin lyijypitoisia laseja, jotka absorboivat hyvin röntgensäteilyä. Lyijyn lisäksi lasiin lisätään mm. bariumia. Lasin lyijypitoisuus määräytyy aina käyttökohteen mukaan – pääasiallisia käyttökohteita ovat erilaiset hoitolaitokset, tutkimuskeskukset sekä lentokentät.
Normaali float-lasi päästää lävitseen röntgensäteilyä ja tämän takia se ei yksinään sovellu käytettäväksi tiloissa, joissa on röntgensäteilylle altistavia laitteita. Röntgenlasi on käytännössä tavallista lasia, johon on lisätty tiettyjä pitoisuuksia lyijyä sekä bariumia. Se on väriltään hieman kellertävää ja verrattuna tavalliseen float-lasiin, sen korkea lyijy- ja bariumpitoisuus tekevät siitä herkemmän erilaisille kemiallisille reaktioille sen ollessa yhteydessä happamien tai emäksisten aineiden taikka vesihöyryn kanssa. Se on myös pehmeämpää ja saattaa naarmuuntua helpommin.
Seloy Oy toimittaa röntgenlasia määrämittoihin leikattuna ja reunat hiottuina – sitä on mahdollista käyttää myös eristyslasirakenteessa. Puolet toimittamastamme röntgenlasista menee yksinkertaisena tasolasina ja puolet eristyslasina. Eristyslasirakennetta käytetään usein esimerkiksi osastoivien palolasirakenteiden yhteydessä. Olemme toimittaneet laseja myös puhdastiloja varten, joissa on vaadittu tiettyä paksuutta elementiltä. Joskus röntgenlasielementtejä on tehty myöskin on/off-ominaisuudella. Röntgenlasin paksuudet ovat välillä 4–20 mm – tähän vaikuttaa kohteen vaaditut säteilysuojausarvot (kV). Suunniteltaessa röntgenlasien käyttöä, huomioon tulee ottaa lisäksi ympäröivät rakenteet ja niiden lyijyvastaavuusarvo. Asennusta silmällä pitäen, on myös hyvä muistaa, että röntgenlasi on lyijyn ja bariumin takia suhteellisen painavaa.
Mikäli röntgenlaseja tarvitsee säilyttää työmaalla pitempiä aikoja, on hyvä huomioida muutama asia;
Suosittelemme, että lasia ei käytetä taikka säilytetä olosuhteissa, joissa se voi altistua happokaasuille, liialliselle kosteudelle tai suurille lämpötilan vaihteluille. Lasin käsittelyssä on oltava varovainen, sillä se on hyvin pehmeää ja naarmuuntuu helposti. Ikkunarunkoon asennettaessa on vältettävä tiivisteaineita, jotka sisältävät happoja tai emäksisiä aineita. Lasia voidaan tarvittaessa puhdistaa isopropanolipohjaisilla aineilla tai vedellä. Puhdistusaineiden ei tule kuitenkaan antaa kuivua lasin pintaan, sillä ne saattavat jämähtää siihen pysyvästi.
Röntgenlasin ominaisuudet:
- Antaa suojan röntgensäteitä vastaan asteikolla 80–300 kV
- Korkea lyijy- ja bariumpitoisuus lasissa tarjoaa optimaalisen suojan erinomaisella optiikalla
- Isot koot aina 2800x1400mm asti
- Lasin paksuus 4–20 mm
- Toteutukset aina asiakkaan mittojen mukaan:
- Tasolasina
- Eristyslasina
- Palonsuojalasit
- ON/OFF-älylasi
- Laminoitu lasi
- Integroidut kaihtimet
Artikkelit 