Tavallisen tasolasin puristuslujuus on erittäin hyvä, mutta vetolujuus taas verrattain alhainen. Mietittäessä lasien rikkoutumista onkin juuri vetolujuudella merkitystä. Kun lasiin kohdistuva jännitys ylittää lasin lujuuden, särkyy lasi ja menettää kaiken kuormitettavuutensa. Lasin lujuuteen vaikuttaa oleellisesti sen koko, mahdolliset rakenneviat, kuormitusaika, dynaaminen kuormitus sekä valmistuksessa lasiin jääneet jännitykset. Lasin kestävyyteen voidaan vaikuttaa joko laminoimalla useampia laseja yhteen muovikalvolla tai karkaisemalla lasi. Oli kyseessä mikä tahansa lasi, tulee kuitenkin kiinnittää huomiota rikkoutumisriskiä aiheuttavien tekijöiden ehkäisyyn aina suunnittelusta valmiiseen paikallaan olevaan tuotteeseen asti.
Syitä rikkoutumiselle
Usein käy niin, että lasin hajoamiselle ei löydetä tarkkaa syytä tai ainakaan siitä ei ole täyttä varmuutta. Monesti lasiin kohdistuu useita samanaikaisesti vaikuttavia kuormituksia ja niiden aiheuttamien jännitystilojen yhteisvaikutuksesta lasi rikkoutuu. Jännitystilan suuruuteen vaikuttaa oleellisesti kuormitusaika ja lämpötila. Alla listattuna jännityksiä aiheuttavia tekijöitä:
- Lasin jäännösjännitys
- Lämpötilaerot
- Painovoima ja tuulenpaine
- Lasin pintaan kohdistuva tasainen tai pistemäinen kuorma
- Eristyslasielementin sisällä olevan kaasun ja ulkoilman välinen paine-ero
- Ulkopuolisten rakenteiden lämpö- ja kosteusliikkeet
- Ulkopuolisten rakenteiden virheet (esim. puitteen kierous)
- Virheellinen asennus
- Isku lasin pintaan
Lasi/lasirakenne voi toimia moitteetta useita vuosikymmeniäkin, mutta olosuhteiden muuttuessa epäedullisiksi saattaa se murtua hetkessä. Lämpöshokki on yksi yleisimmistä rikkoutumisen syistä. Lasityypeistä parhaiten lämpövaihtelua sietää karkaistu lasi, se kestää jopa 200–250 asteen lämpötilaeron. Vertauksena, tavallisen float-lasin lämpötilarikkoutumisen lämpötilaero on vain 40 astetta.
Yksinkertainen ja jokseenkin yleinen esimerkki lämpöshokista on sälekaihdin, joka on jätetty suljettuna puoliväliin ikkunaa. Tällöin on mahdollisuus, että aurinkoisena päivä lasin yläreuna kuumenee voimakkaammin kuin alaosa koska kaihdin absorboi itseensä enemmän lämpöä kuin pelkkä lasi. Lasin lämmetessä epätasaisesti tiettyyn pisteeseen asti, saattaa se hajota. Suuri lämpötilaero saattaa rikkoa lasin jopa talviaikaan.
Miten ennaltaehkäistä lasin rikkoutumista?
Kuten jo aikaisemmin mainittu, yleensä lasin rikkoutumiselle ei ole vain yhtä syytä, vaan se on useamman osatekijän summa. Ennen kuin lasi on lopullisessa kohteessaan, on välissä useampi toimija. Alla olevassa kuvassa on esillä asioita, joita eri toimijoiden tulisi huomioida, jotta lasin kestävyys paranisi ja ylimääräisiltä rikoilta vältyttäisiin.
Suunnittelija
- Kohteen vaatimusten selvittäminen
- Kaikkien kuormitustekijöiden ottaminen huomioon
Lasinjalostaja
- Lasilaadun tarkastaminen
- Laadunvalvonta leikkuusta valmiiseen tuotteeseen
- Leikkuu ja hionta
- Kasaus
- Lasien siirrot tehtaalla
- Oikeiden lasityyppien käyttö
- Eristyslasin kokoonpano
- Lasin pakkaus
Kuljetusliike
- Käsiteltävä varovasti
- Sidonta (liinoista kohdistuva kuorma pakkaukseen, ei lasille)
- Tärähdysten ja nopeiden jarrutusten välttäminen
Rakennusliike
- Varastoinnissa suojaus sateelta
- Säilytys varjossa (suora auringonpaiste voi kuumentaa suojamuovissa olevia laseja liikaa)
- Kolhuja varottava
- Roiskeet ja imukupin jäljet pyyhittävä pois heti
- Yhteensopivat aineet asennuksessa
- Muurausjäämien tai laastia sisältävän veden valuminen lasille estettävä
- Vältettävä lämmönlähteiden esim. rakennuslämmittimien asettaminen liian lähelle lasia
- Ei varjoja lasille (Osittainen peitto, tämä hyvin yleistä työmailla, kun kasataan tavaraa lasien eteen tai suojataan osittain)
Loppukäyttäjä
- Säännöllinen pesu
- Ei varjoja lasille (osittainen peitto)
- Mahdollisten sälekaihtimien oikea asennus ja käyttö
- Lämmönlähteet kuten grillit ja ulkotakat tarpeeksi etäälle lasista
Artikkelit 