Viime aikoina yhä enenevässä määrin on markkinoilla ja varsinkin kuluttajilla noussut ajatus, että lasi on virheetöntä. Eristyslasien laatukriteerit määritellään standardissa SFS-EN 1279 ja float-lasien laatukriteerit taas standardissa SFS-EN 572. Näissä on tarkasti määritelty minkä verran ja millaisia virheitä kussakin lasissa tai eristyslasissa standardin mukaan sallitaan. Näissä standardeissa otetaan kantaa myös lasien mittapoikkeamiin ym. laatukriteereihin. Lisäksi on muita standardeja esim. turvalaseille omansa, mutta laadullisesti monet pohjaavat float-lasin standardiin, koska se toimii perusraaka-aineena ja näin on myös eristyslasin kohdalla.
Eristyslasi jaetaan tarkastelussa kolmeen osaan; ensimmäinen 15 mm on reuna-alue, joka jää pääsääntöisesti piiloon lasituksessa, seuraava alue on leveydeltään 50 mm ja katsotaan edelleen olevan reuna-aluetta, loppu alue katsotaan olevan lasin keskiosaa (main zone). Virheitä sallitaan eri määrä eri alueilla ja lisäksi lasikoko vaikuttaa sallittujen virheiden määrään. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kaksinkertaisessa eristyslasissa sallituista pistemäisistä virheistä; alle 1 mm halkaisijaltaan olevia virheitä saa olla rajattomasti, kunhan määrä ei 20 cm halkaisijalla ylitä kolmea kappaletta. Halkaisijaltaan 1–2 mm virheitä sallitaan 1–2 neliömetrin lasissa kolme kappaletta ja 2–3 neliömetrin lasissa viisi kappaletta. Yli 3 mm halkaisijaltaan olevat virheet eivät ole sallittuja. Myös viivamaiset virheet (naarmut) on määritelty standardissa ja yksittäiset naarmut lasin keskialueella ovat sallittuja, jos ne ovat maksimissaan 15 mm pitkiä, eikä kokonaispituus ylitä 45 mm. Kolminkertaisessa eristyslasissa sallitaan 25 % enemmän virheitä, kuin kaksinkertaisessa ja kun lasikerroksia lisätään esim. laminoiduilla laseilla, myös virheitä sallitaan 25 % enemmän / laminoitu lasi.
Eristyslasien visuaalinen laatu tarkastellaan kolmen metrin etäisyydellä normaalivalaistuksessa (ei suora auringonvalo tai keinovalaistus), kohtisuoraan katsottuna, sisältä ulos, yksi minuutti per neliömetri. Edellä mainittu ohjeistus lienee eniten rikottu, mitä tulee lasien visuaalisen laadun tarkasteluun. Lähes poikkeuksetta apuna virheiden löytämiseen käytetään keinovaloa tai virhe näkyy ainoastaan suorassa auringonvalossa tai jossakin kulmassa lasia tarkastellessa. Lisäksi tuo kolmen metrin tarkasteluetäisyys unohtuu helposti ja ennemminkin puhutaan senteistä kuin metreistä lasia tarkasteltaessa.
Edellä kuvatulla ei ole tarkoitus pelotella lasien laadusta tai pyrkiä siirtämään vastuuta tilausketjussa eteenpäin, vaan pikemminkin muistuttaa millaisia virheitä eristyslaseissa sallitaan ja miten niitä tarkistellaan standardin mukaan. Silloin tällöin kuulee lauseen, että kyllä me tiedämme mitä standardit sanovat ja mikä on sallittua, mutta tämä asiakas ei tätä hyväksy ja lasi tulee vaihtaa. Tällöin ei enää toimita yhteisten standardien ja pelisääntöjen mukaan, vaan hyvitellään jotakin muuta ja pedataan ehkä seuraavaa kauppaa. Täysin hyväksyttäviä tapoja kaupankäynnissä, mutta kenen kustannuksella ne tehdään, onkin sitten eri juttu. Jotkut nykykuluttajat ovat nostaneet vaatimustasonsa pilviin ja tällekin löytyy toki ymmärrystä, mutta tällaiset vaatimukset tulisi tuoda esiin jo kaupankäynnin alkuvaiheessa, jotta laatutasoa voidaan entisestään nostaa ja poiketa standardeista. Jälkikäteen näiden vaatiminen ei ole mahdollista.
Olemme panostaneet eristyslasituotannossamme laadunvalvontaan mm. hankkimalla kaksi laatuskanneria, joilla kaikki eristyslasien lasit skannataan ennen eristyslasien kokoonpanoa. Olemme myös kouluttaneet henkilöstöä virheiden tarkastamiseen, mahdollisien epäpuhtauksien poistoon. Lisäksi kannustamme henkilöstöä aktiivisesti löytämään ja poistamaan mahdolliset virheelliset lasit tuotannosta ennen niiden päätymistä asiakkaalle. Lisäksi meillä on sopimus ulkoisesta laadunvalvonnasta Inspecta Sertifioinnin Oy:n kanssa myös eristyslasituotannon osalta, vaikka tätä ei CE-merkintä enää vaadikaan.
Artikkelit 